Aallottaren Tarina
Olen esitellyt
ensimmäisessä blogitekstissäni lyhyesti tarinan blogini nimen sekä
nimimerkkini takana.
Jostain syystä, kun
lopulta tein päätöksen oman virtuaalisen päiväkirjani
aloittamisesta, blogin nimi sekä nimimerkkini oli
kristallinkirkkaana mielessäni.
Tilannehan ei aina ole
ollut läheskään sama.
Nuorempana avattarien sekä
nimimerkkien luominen tuotti suurta tuskaa.
Tähän nimeen olen
kuitenkin syntynyt.
Se on aina elänyt
minussa.
Edesmenneiden
isovanhempieni ja tätä myötä myös äitini tyttönimi on suoraan
suomalaisesta meren jumala
Ahdista.
Aallotar on Kalevalassa
Ahdin tytär.
Kun menin naimisiin
Taivaantakojan kanssa, otin hänen sukunimensä.
Rouva A. On wanhan Suomen
kielellä Aallotar.
Se on tähtiin
kirjoitettu.
~
Kalevalassa:
Vanha Väinämöinen itse
tuon sanoiksi virkki:
"Vellamo, ve'en emäntä, ve'en eukko ruokorinta! Tules paian muuttelohon, vaattehen vajehtelohon! Sinull' on rytinen paita, merenvaahtivaippa päällä, tuulen tyttären tekemä, Aallottaren antelema: minä annan liinapaian, panen aivan aivinaisen; se on Kuuttaren kutoma, Päivättären kehreämä.
" Tuulen Tytär/ Soturin tie" on itselleni yksi tärkeimmistä Moonsorrow´n kappaleista.
Jos mun sieluni olisi musiikkia se olisi tämä melodia.
Kerran näin ohimennen telkkarissa erään palkintogaalan
kiitospuheen.
En valitettavasti muista
tätä varttuneempaa naisnäyttelijää nimeltä, jonka kaunis kaunis
lause jäi vuosiksi päähäni kaikumaan, mutta kiitospuheensa
alkajaisiksi hän kuitenkin totesi;
” Elämä on kuin kaunis
uni syntymän ja kuoleman välillä.”
( Taivaantakoja oli tehnyt
muuten ennen tapaamistamme biisin ” Between Death and Dying”
jonka löydät postauksen lopusta ).
jonka löydät postauksen lopusta ).
Lause osui suoraan sieluni
sopukoihin vahvalla realismillaan.
Onhan meidän
jokapäiväinen tuttu ja totuttu arkemme rutiineineen pelkkä
illuusio.
Kaikki muuttuu elämässä
silmänräpäyksessä, eikä muutoksen jälkeen mikään palaa
ennalleen enää koskaan.
Olen tämän muutoksen
kokenut ja rakentanut sen varaan itseni aina uudelleen ja uudelleen.
Näin ollen elämäni
tarina sai nimekseen Aallottaren Uni.
Kuitenkin
kansanperinteestä juontuvat nimet ovat vapaata riistaa, ja niin
kuuluukin olla.
Mitä enemmän ihmiset
kiinnostuvat juuristaan ja viehättyvät Suomen poikkeuksellisesta
menneisyydestä sitä pidempään pakanaperinteet sekä muinaisuus
kulkevat kanssamme tulevaisuuteen.
Huomasin virtuaalista
kuvapankkiani tutkiessani että kevät, Kalevalan päivä tai puhdas
sattuma näyttää luoneen bloggeriin uusia Aallottaria eri etuliittein. Näin ollen vaihdoin nimimerkkini oikeasta etunimestäni takaisin Aallottareksi.
Koska en voi olla kukaan
muu.
Silti Ahdin neitoja
valtamereen mahtuu.
~Savuavaa pääsiäistä kaikille~
Story of Oceanide
I have shared the story
behind my blog´s name and my avatar shortly here when I started this
virtual diary january 2015.
When I had made my
decision of starting this website, the name was chrystal clear in my
mind.
I'm
born to be
Aallotar.
born to be
Aallotar.
That Avatar or alter-ego
has always been in me.
My past grandparents and
of course my mothers maiden name is directly from the old Finnish god
of the sea ” Ahti”.
Aallotar is the daughter
of Ahti in our National Epic Kalevala.
When I married Skyforger,
I took his last name, and so I became mrs. A.
And Mrs. A is Aallotar in
old Finnish.
So it was written in the
stars.
In the same poem in
Kalevala there are mentioned ” Tuulen Tytär” ( Daughter of the
wind) and Aallotar ( Oceanide).
” Tuulen Tytär” was
one of the first Moonsorrow songs I ever heard, and if my soul would
be in the form of played music, it would be that melody.
Years ago, I saw a clip of
some gala, where an female actress who´s name or face I do not
remember said this sentence when she started her speech;
” Life is like a
beautiful dream between birth and dying”
( Funny coincidence, my
husband had made song ” Between Death and dying” with his band
before we met).
That sentence of that
actress struck straightly to my core with it´s ruthless realism.
Yet our comfy everyday
life is only an illusion.
It could be gone in a
blink of an eye, and everything is most certainly different after
that blink.
I have experienced that
blink and build myself together over and over again.
So, that way my diary got
it´s name Aallottaren Uni- ” Dream of Aallotar”.
Yet names and places of
our ancient history, real or fiction one are all free to use, and
that is the way it should be.
Our Ancient gods and old
ways keep living when more people found them attractive.
I was glad to notice that
spring had raised new oceanides into the world of blogs.
Yet I cannot publish my
texts under any other name, there for I changed my avatar back to
just
” Aallotar”.
Cause she is who I am.
That does not mean that
there wouldn´t be room for other Oceanides.
There is planty of room in
the Ocean.
~ Smoking easter to all of you~